KaiCell Fibersin sivuilla käytetään evästeitä. Sivusto sisältää myös kolmansien osapuolten evästeitä. Käyttämällä tätä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. 

Lue lisää  Hyväksyn

Vaikutukset vesistöihin ja vesieliöstölle

Vaikutukset vesistöihin ja vesieliöstölle

Raakaveden ottoputken ja jäte- ja jäähdytysveden purkuputkien asentamisen yhteydessä tehdään vesistötöitä kuten ruoppauksia, joista voi aiheutua samennusta ja mm. kiintoaineen ja ravinteiden kuormitusta vesistöön. Lisäksi tehtaan rakentamisen aikana maansiirtotöistä ja valumavesistä voi aiheutua huuhtoumaa rantojen läheisyyteen. Jätevesien purkuvaihtoehdossa Kiehimänjoen edustalle (P1) syntyy selvästi vähemmän ruoppaustarvetta kuin Laanniemen vaihtoehdossa (P3) johtuen purkuputken pituudesta. Kokonaisuutena rakentamistöiden vaikutukset arvioidaan vähäisiksi niiden lyhyen ajallisen keston ja paikallisen vaikutusalueen perusteella.

Toiminnan aikana vaikutuksia vesistöön aiheutuu jäte- ja jäähdytysvesikuormituksesta. Jäte- ja jäähdytysvesien kulkeutumista ja laimentumista mallinnettiin 3D-virtaus- ja vedenlaatumallilla kolmella hankevaihtoehtojen mukaisella kuormitustasolla ja kahdella vaihtoehtoisella purkupaikalla. Suurinta vesistökuormitus on vaihtoehdossa VE3 ja pienintä vaihtoehdossa VE2, mutta vesistövaikutusten kannalta hankevaihtoehdoilla ei arvioitu olevan merkittävää eroa. Mallinnusten perusteella Kiehimänjoen edustan purkupaikkavaihtoehdossa P1 kuormitus sekoittuu jokivesivirtauksesta johtuen tehokkaammin päällysveteen ja leviää lievänä myös Mieslahden alueelle. Laanniemen edustan purkupaikkavaihtoehdossa P3 vaikutus näkyy voimakkaimmin Paltaselän alusvedessä. Oulujärven hyvien laimentumisolosuhteiden vuoksijäte- ja jäähdytysvesikuormituksen vaikutusten merkittävyys on kokonaisuutena arvioitu kohtalaiseksi. Läntisellä Paltaselällä ja Ärjänselällä vedenlaatuvaikutukset ovat hyvin pienet.

Kuormituksen vaikutukset näkyvät vedenlaadussa selvimmin purkupaikan lähialueella Mieslahdessa ja/tai Paltaselällä. Jätevesien sulfaatin ja muiden suolojen kuormitus ei vaikuta merkittävästi vesien kerrostumiseen ja sekoittumiseen Paltaselällä. Pitkäaikaista kerrostuneisuutta ei arvioida muodostuvan syvänteisiin. Paltaselän rehevyys lisääntyy ravinnekuormituksen vaikutuksesta hieman. Happea kuluttavan kuormituksen ja rehevyyden kasvun seurauksena alusveden happitilanne saattaa hieman heikentyä Paltaselällä. Jäähdytysvesien sisältämä lämpökuorma nostaa veden lämpötilaa ja heikentää jäätilannetta noin 1–2 kilometrin etäisyydellä Kiehimänjoen edustan purkupaikasta. Lämpötilan nousu yhdessä ravinnepitoisuuksien kanssa voi lisätä rehevyyttä etenkin Kiehimänjokisuun purkuvaihtoehdossa.

Hankkeen rakennusvaiheessa kasviplanktoniin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Toiminnan aikana vaikutukset kohdistuvat pääosin Kiehimänjoen suualueelle ja Paltaselän pohjoisosaan tai Paltaselän keski- ja pohjoisosaan riippuen jätevesien purkupaikasta. Kasviplanktonin määrä todennäköisesti lisääntyy ja lajistossa vähäravinteisia vesiä suosivien levien esiintyminen saattaa vähentyä reheviä vesiä suosivien levien lisääntyessä. Suola- ja metallikuormituksen ei arvioida aiheuttavan merkittävää muutosta kasviplanktonyhteisössä jätevesien purkualueen ulkopuolella. AOX-päästöistä aiheutuvia akuutteja toksisia vaikutuksia ei arvioida esiintyvän. Jäähdytysvesien aiheuttama lämpötilan nousu aiheuttaa todennäköisesti kasviplanktonin määrän lisääntymistä Kiehimänjoen suualueella kesäaikaan, mikäli vedessä on ylimääräisiä ravinteita. Toimintavaiheen vaikutukset kasviplanktonille on arvioitu kokonaismerkittävyydeltään korkeintaan kohtalaisiksi.

Hankkeen rakennusvaiheessa vedenotto- ja purkurakenteiden rakentaminen heikentää pohjaeläinyhteisöjä paikallisesti, ja vaikutukset pohjaeläimistölle arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Toiminnan aikana Paltaselän pohjaeläinlajisto todennäköisesti heikkenee purkupisteen lähialueella, jolloin ravinteita ja vähähappisuutta suosivat lajit saattavat lisääntyä yhteisöissä. Biojalostamon aiheuttama suolakuormitus jää tasolle, joka ei suoraan ole toksisella tasolla pohjaeläimistölle. Kuitenkin syvänteiden pohjaeläimistö purkualueen lähellä saattaa heiketä, mikäli hapen määrä syvänteissä vähenee selvästi jätevesien vaikutuksesta. Syvänteiden pysyminen hapellisena on tärkeää pohjaeläimistön kannalta. Kokonaisuutena jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan pohjaeläinyhteisöjen kannalta kohtalainen.

Kokonaisuutena hankkeen ei arvioida heikentävän Oulujärven hyvää ekologista tilaluokkaa. Myöskään biologisen tilaluokan ei arvioida laskevan hyvää huonommalle tasolle kuormituksen takia. Fysikaalis-kemiallisessa tilaluokassa saatetaan havaita muutoksia. Oulujärven typpipitoisuuden arvioidaan pysyvän erinomaisella tasolla, mutta fosforin pitoisuustaso voi heiketä nykyisestä erinomaisesta tasosta hyvälle tasolle. Oulujärven kemiallisen tilan arvioidaan säilyvän hyvänä. Arviot on tehty olettaen, että tilaluokituksessa käytetään samoja tarkkailupisteitä kuin vesienhoidon toisella luokittelukierroksella.

Vaikutukset kaloihin ja kalastukseen

Rakennusvaiheessa veden paikallinen samentuminen voi karkottaa kaloja työkohteiden läheisyydessä, mutta vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan sekä kalaston että kalastuksen kannalta vähäinen. Toiminnan aikana jätevedet mm. lisäävät vesistön rehevyyttä ja suolapitoisuutta ja heikentävät vesistön happitilannetta. Tämä heikentää syyskutuisten kalalajien elinolosuhteita, suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella ja näkyy kalastuksessa seisovien pyydysten lisääntyvänä limoittumisena. Vaikutukset kohdistuvat Paltaselälle, mutta eivät merkittävässä määrin enää Ärjänselälle. Jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamat seuraukset vesistössä ovat paljolti samankaltaisia kuin rehevöitymisen aiheuttamat muutokset, mutta ne rajautuvat Paltaselällä varsin suppealle alueelle. Jätevesien muiden kuormitteiden kalataloudelliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, ja ne rajautuvat purkualueen läheisyyteen. Kokonaisuutena jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten merkittävyyden arvioidaan olevan kalaston ja kalastuksen kannalta kohtalainen.

Eri hankevaihtoehtojen ero ei ole niin merkittävä, että niiden kalataloudellisia vaikutuksia voitaisiin selvästi eritellä toisistaan. Purettaessa jätevedet Kiehimänjokisuulle vaikutukset keskittyvät jokisuulle ja osin myös Mieslahdelle. Johdettaessa jätevedet purkuputkella ulommas Laanniemen tasalle vaikutukset siirtyvät Paltamon taajaman lähialueelta ulommas Paltaselälle.

Kuva. Kokonaissaalis (kg) Oulujärvellä selittäin v. 2015.

Kuva. Kokonaissaalis (kg) Oulujärvellä selittäin v. 2015.