KaiCell Fibersin sivuilla käytetään evästeitä. Sivusto sisältää myös kolmansien osapuolten evästeitä. Käyttämällä tätä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. 

Lue lisää  Hyväksyn

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan

Tehtaan merkittävimmät päästöt ilmaan ovat savukaasujen rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset ja pelkistyneet rikkiyhdisteet. Savukaasujen lähteitä tehtaalla ovat soodakattila, biomassakattila ja meesauuni. Biojalostamo suunnitellaan siten, etteivät päästöt ylitä BAT-päätelmissä määritettyjä päästötasoja. Piippupäästöjen lisäksi toiminnasta syntyy hajapölypäästöjä ulkona tehtävistä toiminnoista mm. haketuksesta sekä liikenteestä. Hankevaihtoehdon VE3 ilmaan johdettavat päästöt ovat noin 15–20 % suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa suuremmasta tuotantomäärästä johtuen.

Kuva. Biojalostamon arvioidut ilmapäästöt (tn/a) eri vaihtoehtoissa (VE1-VE3).

Kuva. Biojalostamon arvioidut ilmapäästöt (tn/a) eri vaihtoehtoissa (VE1-VE3).

Ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset

Biojalostamon rakentamisvaiheessa maanrakennustöihin liittyvän pölyämisen arvioidaan aiheuttavan hengitettävien hiukkasten pitoisuustason nousua paikallisesti ja väliaikaisesti. Vaikutukset ja suurimmat pitoisuudet rajoittuvat toiminnallisen alueen välittömään läheisyyteen eli työmaa-alueelle ja valtatielle 22. Pölypäästöjen aiheuttama haitta on luonteeltaan ympäristön likaantumista ja viihtyvyyshaittaa. Rakentamisvaiheen vaikutukset ilmanlaadulle on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi eikä hankevaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa.

Tehtyjen leviämismallilaskelmien perusteella biojalostamon normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi biojalostamon ympäristössä. Ympäristöön leviävät pitoisuudet jäävät korkeimmillaankin alle 10 %:iin asetetuista raja- ja ohjearvoista. Häiriötilanteissa rikkivedyn hajukynnys voi ylittyä 6 km:n päässä ja lyhytaikaisesti 15 km:n päässä biojalostamolta aiheuttaen hetkellistä viihtyvyyshaittaa. Biojalostamon toiminnasta aiheutuvien hajapölypäästöjen ja liikenteen vaikutus ilman laadulle arvioidaan vähäiseksi. Pölypäästöt jäävät pääosin hankealueelle ja liikenteen pakokaasupäästöt leviävät kuljetusreiteille. Kokonaisuudessaan biojalostamon toimintavaiheen ilmanlaatuvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi.

Typpidioksidi

Mallinnettujen päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 10 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 5 % raja-arvoista (Kuva 10‑3). Kokonaistypenoksidipitoisuuden (NOx) vuosikeskiarvolle ekosysteemien suojelemiseksi annettu kriittinen taso (30 µg/m3) ei ylittynyt tutkimusalueella.

Kuva. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien typpidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvoa, johon pitoisuuksia

Kuva. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien typpidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvoa, johon pitoisuuksia.

Rikkidioksidi

Vuosikeskiarvopitoisuudet, jotka kuvaavat parhaiten vallitsevaa pitoisuustilannetta, olivat suurimmat vaihtoehdossa VE3. Suurin biojalostamon päästöistä aiheutuva rikki­di­ok­si­di­pitoisuuden vuosikeskiarvo vaihtoehdossa VE3 on 0,04 µg/m3 (raja-arvo 20 µg/m3). Biojalostamon toiminnan aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 1 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 0,5 % raja-arvoista (Kuva 10‑6).

Kuva. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien rikkidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvotasoa, johon pitoisuu

Kuva. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien rikkidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvotasoa, johon pitoisuu

Hajukaasut (TRS)

Biojalostamo ei aiheuta juurikaan hajua ympäristöön laitosalueen ulkopuolelle normaalitoiminnan aikana eli ympäristön hajutilanne säilyy pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Epäsuotuisissa säätilanteissa biojalostamon normaalitoiminta voi aiheuttaa lievää hajuhaittaa joillakin alueilla. Korkeimmat hajupitoisuudet havaitaan todennäköisesti heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin sekoittuminen on vähäistä. Kun tuulennopeus on suurempi ja sekoittumisolosuhteet ovat hyvät, hajut leviävät ja laimenevat tehokkaammin.

Poikkeustilanteen päästöjen tarkasteluvaihtoehdossa H1 eli äärimmäisessä häiriötilanteessa (esim. täydellinen sähkökatko) hajukaasut ohjataan ohi soodakattilan piipun kautta ulos. Tällöin rikkivedyn hajukynnys ylittyy leviämismallilaskelmien mukaan jopa 15 km:n päässä biojalostamolta. Hajuhaitta rajautuu kuitenkin yleensä vain vallitsevan tuulensuunnan alapuolella olevaan sektoriin, koska häiriötilanne on lyhytkestoinen. Häiriötilanteen tapahtuminen on hyvin epätodennäköistä ja sen arvioitu kesto on kerrallaan joitakin minuutteja (keskimäärin noin yksi tunti vuodessa).